Linjaosuuden suojatie

Jos ajoradan ja pyörätien ylitys on tarpeellinen jalankulkijalle, mutta pyöräliikenteen näkökulmasta tarve on vähäinen, rakennetaan kohdalle suojatie. Jos myös pyöräliikenteen näkökulmasta ajoradan ylittäminen on tärkeää, rakennetaan pyöräilijälle suojatien rinnalle ajoradan ylityspaikka (kohta: Ajoradan ylityspaikka linjaosuudella).

Pyöräilijä saa ylittää ajoradan myös suojatietä pitkin ajaen. Jos risteävän tien käyttäjille on Väistämisvelvollisuus risteyksessä (B5) tai Pakollinen pysäyttäminen (B6), on risteävän tien käyttäjä väistämisvelvollinen. Kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää myös suojatiellä. Muissa tapauksissa pyöräilijä on väistämisvelvollinen tullessaan pyörätieltä suojatielle.

Odotusalue ja keskisaareke

Jalankulkijan odotusalueet ja keskisaarekkeet suunnitellaan riittävän kokoisiksi, jotta kadun ylittämistä on turvallista odottaa. Liikennevalo-ohjatun suojatien kohdalla jalankulkijan odotusalue ajoradan vieressä on yleensä vähintään 2,5 m leveä. Liikennevalottoman suojatien kohdalla odotusalue on vähintään 1,75 m. Odotusalueiden kokoon vaikuttaa myös, onko vieressä pyöräliikenteelle pyörätien jatke tai pyöräilijän ylityspaikka. Mitoituksessa huomioidaan, että tavarapyörä mahtuu odottamaan ylitystä. Tässä tapauksessa myös liikennevalottomien odotustilojen tulisi olla vähintään 2,5 m leveitä. Ajoradalla voi olla keskisaarekkeita, jotka jaksottavat jalankulkijan ja pyöräilijän tienylitystä. Keskisaarekkeen minimimitta on 2,5 m.

Liikennevalottomissa risteyksissä jalankulkijan odotusalueen tarve riippuu pääsuunnan ylitysmahdollisuuksista. Mitä vilkkaampi pääsuunta, sitä todennäköisempää on, että jalankulkija jää odottamaan vuoroaan ajoradan viereen. Jalankulun odotusalue merkitään ajoradan viereen silloin, kun pyörätien linjaus ei ole ajoradan vieressä.

Jalankulun odotusalue erotellaan selkeästi pyörätiestä. Pyörätie ja jalankulkijan odotusalue voivat olla samalla tasolla, mutta ne on eroteltu selkeästi eri materiaaleilla.

Valo-ohjattu suojatie yksisuuntaisten järjestelyjen yhteydessä

Valo-ohjattuja suojateitä suunniteltaessa harkitaan, onko kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista tehdä pyöräliikenteelle liikennevalojen ohitus. Yleensä pyöräliikenne pyritään viemään valo-ohjauksen ohi linjaosuuden suojateillä. Suuri jalankulkijoiden määrä suojatiellä voi puolestaan perustella sen, että pyöräliikenne on parasta ohjata valoilla suojatien kohdalla.

Valo-ohjatun suojatien yhteydessä pyritään jalankulkijan odotusalue suunnittelemaan vähintään 2,5 m leveäksi. Mikäli kadun varrella on pysäköintiä tai puurivi, voidaan jalankulkijan odotusalue suunnitella melko helposti. Pyörätien linjaus pidetään suorana, mutta sitä voidaan tarvittaessa kaventaa, jotta jalankulun odotusalue olisi riittävän leveä (kuva 42). Yksisuuntaisen pyörätien täytyy kavennuksen kohdalla olla kuitenkin vähintään 1,5 m leveä. Turvallisuuden ja selkeyden parantamiseksi vilkkaassa ympäristössä rakennetaan tasoero jalkakäytävän ja pyörätien välille.

Jos jalankulkijoita on paljon, voidaan yksisuuntainen pyöräliikenne ohjata liikennevaloilla suojatien kohdalla. Jos kadun varressa ei ole pysäköintiä tai puukaistaa, jalankulkijan odotusalueen suunnittelu on usein vaikeaa. Tässä tapauksessa yksisuuntainen pyörätie lasketaan tavallisesti ajoradan tasoon pyöräkaistalle (kuvat 43 ja 44). Pyöräliikenne noudattaa yleensä ajoneuvoliikenteen valo-ohjausta. Pyöräliikennettä voidaan mahdollisuuksien mukaan sujuvoittaa Be-polite-valo-ohjauksella.

Liikennevalopainikkeille varataan tila jalankulkijan odotusalueen vierestä tai siitä kohdasta, mihin jalankulkijan on turvallista pysähtyä odottamaan liikennevalojen vaihtumista. Kun pyöräliikenne ja jalankulku on eroteltu toisistaan, on yleensä kummallekin kulkumuodolle järjestettävä painike sellaiseen kohtaan, jossa valon vaihtumista on tarkoitus odottaa. Ihminen ei enää painikkeen painamisen jälkeen ole motivoitunut liikkumaan, ennen kuin valo vaihtuu vihreäksi.

Valo-ohjaamaton suojatie yksisuuntaisten järjestelyjen yhteydessä

Liikennevalottomien suojateiden kohdalla yksisuuntainen pyörätie yleensä lasketaan selkeyden vuoksi ajoradan tasoon (kuva 45). Pyörätie ohjataan ajoradan tasoon ennen suojatietä ja takaisin pyörätielle suojatien jälkeen.

Tasoeroteltu pyörätie voidaan olla laskematta ajoradan tasoon. Ratkaisulla voidaan lyhentää ajoradalla olevan suojatieosuuden pituutta. Suojatien liikennemerkki sijoitetaan jalkakäytävän reunaan ja suojatiehen liittyvät kiveykset merkitään jalkakäytävän reunalle. Tätä voidaan harkita, jos suojateitä on linjaosuudella verraten paljon, joka aiheuttaisi pyörätien tasomuutosta tiheään. Jalankulkua pääsuunnan ylittävällä suojatiellä tulee olla vain vähän (kuva 46).

Kun kadun varrella on pysäköintiä, on pääsuuntaa ylittävän jalankulkijan hankala arvioida ylitystä pyörätien reunalta käsin. Suojatien kohdalle suunnitellaan odotusalue, joka turvaa, ettei autoja pysäköidä 5 m lähemmäksi suojatietä, ja pääsuunnan ylitysmatka lyhenee (kuva 47). Tasoerotellussa ratkaisussa pyörätie ja jalankulkijan odotusalue voivat olla samalla tasolla, mutta ne on eroteltu selkeästi eri materiaaleilla. Reunakiven rakentaminen myös jalankulun odotusalueen puolelle on mahdollinen, jos se tekee kokonaisuutena tasauksesta paremman. Silloin jalankulun odotusalue on eräänlainen keskisaareke. Kun kadun varrella on puukaista, pidetään pyörätien linjaus suorana ja jalankululle rakennetaan odotusalue ajoradan viereen.

Valo-ohjattu suojatie kaksisuuntaisten järjestelyjen yhteydessä

Kun kaksisuuntainen pyörätie risteää linjaosuuden suojatien kanssa, toteutetaan jalankulkijalle yleensä odotusalue ajoradan ja pyörätien väliin. Puukaista muodostaa yleensä helposti riittävän odotustilan jalankulkijalle (kuvat 48 ja 49). Jalankulkijan valo-ohjauksen painonappi sijoitetaan siihen kohtaan, missä jalankulkijan toivotaan odottavan suojatien vihreää valoa.

Jalankulkija hakeutuu yleensä odottamaan ylitystä reunakiven viereen, oli kyseessä odotusalue tai pyörätie. Mikäli pyörätien ja ajoradan välissä on esimerkiksi vain 1 metrin erotuskaista, pyörätietä voidaan yrittää taivuttaa poispäin ajoradasta, jotta jalankulkijoille muodostuu riittävä vähintään 2,5 metriä leveä odotustila ajoradan viereen (kuva 50). Taivutus toteutetaan hyvää ajogeometriaa noudattaen ja selkeästi rakenteellisesti tai materiaalein eroteltuna jalankulusta ja erotuskaistasta. Jalankulkijan pyörätien ylitys voidaan ohjata valoilla tai jättää ohjaamatta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrien mukaan. Pyörätietä voidaan kaventaa odotusalueen kohdalla (min. 2,2 m). Odotusalueen minimileveyden täytyttyä jalankulun odotusaluetta (ja suojatietä) pyritään suurentamaan ensisijaisesti leventämällä aluetta kadun pituussuunnassa, ennen kuin pyörätien kaventamista harkitaan.

Kun jalankulkijalle ei ole mahdollista suunnitella riittävää odotusaluetta ajoradan viereen, voidaan pyörätie laskea ajoradan tasoon suojatien kohdalla. Tässä tapauksessa myös pyörätie linjataan suojatien kohdalla ajoradan viereen ja suojatie ohjataan valoilla myös pyöräliikenteen osalta. Ajoradan ja pyörätien välissä on erotuskaista, jolle valo-ohjauksen opasteet asetetaan. Erotuskaista myös suojaa vastakkaisia liikenne- virtoja (auto- vs. pyöräliikenne). Be-polite-valo-ohjausta voidaan harkita. (Kuva 51.)

Ajoradan ja erotuskaistan välistä reunakivilinjaa ei voida jatkaa suojatien kohdalla (edes nollattuna), koska se houkuttelisi jalankulkijoita etenemään odottamaan suojatien ylitystä erotuskaistalle. Tämä ratkaisu pidentää jonkin verran yhdellä kerralla ylitettävää pääsuunnan suojatietä ja heikentää pyöräliikenteen sujuvuutta, mutta toisaalta poistaa täydellisesti jalankulkijan ja pyöräilijän väliset konfliktit. Ratkaisu voi olla perusteltu, jos jalankulkijoiden määrät ovat suuret. Suojatiet saattavat olla normaalia leveämpiä jalankulkijoiden suuren määrän vuoksi.

Liikennevaloton suojatie kaksisuuntaisten järjestelyjen yhteydessä

Liikennevalottomien suojateiden kohdalla jalankulkijan ei periaatteessa pitäisi joutua odottamaan, mutta käytännössä tämä ei aina toteudu. Etenkin vilkkaiden katujen ylittävät suojatiet ovat kyseenalaisia. Jalankulkija saattaa antaa autoliikenteen mennä ennen kuin ylittää tien, vaikka autoliikenne olisi väistämisvelvollinen. Siksi myös liikennevalottomien suojateiden yhteyteen pyritään suunnittelemaan odotusalue ajoradan ja kaksisuuntaisen pyörätien väliin. Rakenteelliset järjestelyt toteutetaan selkeästi. Osapuolille ei saa olla epäselvää, mikä on kadunosien käyttötarkoitus. Puu- tai pysäköintikaista muodostavat yleensä helposti riittävän odotustilan jalankulkijalle (kuvat 52 ja 53).

Mikäli pyörätien ja ajoradan välissä on vain metrin erotuskaista, pyritään pyörätie taivuttamaan poispäin ajoradasta, jotta jalankulkijoille muodostuu riittävä noin 2 metrin odotustila ajoradan viereen. Jalankulkija tyypillisesti hakeutuu odottamaan ylitystä reunakiven viereen. Taivutus toteutetaan hyvä ajogeometriaa noudattaen ja selkeästi rakenteellisesti tai materiaalein eroteltuna jalankulusta ja erotuskaistasta. Ajorataa ja kaksisuuntaista pyörätietä voidaan kaventaa suojatien kohdalla (min. 2,2 m), jos se edesauttaa jalankulkijan odotusalueen suunnittelua. (Kuva 54)

Pyörätien ylityspaikka jalankulkijalle

Suojatie merkitään pyörätien yli yleensä ajoradan ylittävien suojateiden jatkeeksi ja kaiteella rajattujen pysäkkialueiden ylityskohtiin. Jalankulkija voi kuitenkin ylittää pyörätien missä kohdassa tahansa, ellei läheisyydessä ole suojatietä. Suojatie toisaalta antaa etuoikeuden, mutta toisaalta velvoittaa jalankulkijaa käyttämään sitä. Paikoissa, joissa jalankulkijoiden kävelysuunnat ovat moninaisia, jätetään suojatiet yleensä merkitsemättä. Jalankulkijalle annetaan oikeus kulkea pyörätien yli kaikkialla. Tasoero toteutetaan yleensä luiskatulla kivellä esimerkiksi aukiomaisessa ympäristössä. Kun pyörätien ja jalkakäytävän välillä on tasoero, voidaan rakentaa jalankulkijoille suositeltuja ylityspaikkoja, jotka tukevat myös esteettömyyttä, mutta eivät sido kaikkia käyttäjiä ylittämään pyörätietä vain kyseisestä kohdasta (kuva 55).