Saumakohdat linjaosuudella

Erillinen pyörätie liittyy katuverkon liikennejärjestelyihin

Päättyvien katujen päästä jatkuu usein erillinen pyörätie katuverkon ulkopuolelle. Erillinen pyörätie ja katuverkon pyöräily-yhteydet tulee jo kaavoitusvaiheessa suunnitella niin, että niiden saumakohta on ymmärrettävä ja helppo ajettava pyöräilijälle. Tonttikadulla pyöräilijän tarkoituksenmukainen paikka on useimmissa tapauksissa ajoradalla.

Pyöräliikenne kulkee saumakohdassa ajoradan ja erillisen pyörätien välillä. Kaavoitusvaiheessa on tärkeää, että pyöräliikenteen jatkumo erilliseltä pyörätieltä tehdään ajorataa kohti (kuva 128) eikä päättyvän kadun jalkakäytävää kohti (kuva 129). Jalankulkijalle ei aiheudu pienestä sivuttaissiirtymästä kohtuutonta haittaa. Pyöräilijä sen sijaan pyritään ohjaamaan ajoradalle. Pyöräilijä saattaa epähuomiossa jatkaa jalka- käytävää, jos linjaus jatkuu suoraan erilliseltä pyörätieltä jalkakäytävälle. Rakennetuissa tilanteissa kaavarajoja ei monesti voi tai ole perusteltua muuttaa. Näissä kohdissa pyöräliikenne pyritään materiaali- tai tasoerolla selkeästi ohjaamaan ajoradalle.

Suunnittelupiirros pyöräliikenteen ajolinjasta. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 128. Pyöräliikenteen ajolinja on suora ajoradan ja pyörätien välisessä saumakohdassa.
Suunnittelupiirros pyöräliikenteen ajolinjasta ja saumakohdasta. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 129. Ongelmallisia saumakohtia: Pyöräilijällä on suuri houkutus jatkaa pyöräilyä jalkakäytävällä.

Erillinen pyörätie voi liittyä kadunvarren järjestelyihin linjaosuudella (kuva 130). Tällöin kohdalla on yleensä myös suojatie (kts. myös kohta Linjaosuuden suojatie).

Valokuvassa näkyy, miten erillinen pyörätie liittyy katuverkkoon.
Kuva 130. Erillinen pyörätie liittyy katuverkon järjestelyihin linjaosuudella. Kööpenhamina, Tanska. Kuva: Niko Palo.

Suuntaisuuden saumakohta

Linjaosuudella ei yleensä suositella olevan suuntaisuuden saumakohtia. Suuntaisuuden muutos edellyttää ajoradan ylittämistä, joka hidastaa matkantekoa, ja voi olla turvallisuusriski.

Rauhallisilla kaduilla pyöräliikenne voi siirtyä sekaliikenteestä sivusuunnan erilliselle pyörätielle ryhmittymällä lähelle ajoradan keskilinjaa. Autoliikenteen hidastaminen hidastein tai kavennuksella parantaa turvallisuutta. Rauhallisilla kaduilla monimutkaisemmat ylitysjärjestelyt jäävät pyöräilijöiltä käyttämättä.

Kaksisuuntaisen pyörätien ja sekaliikenteen saumakohta voidaan hoitaa esimerkiksi kuvan 131 mukaisesti, jos pyörätien ja ajoradan välinen erotuskaista on kapea. Saumakohdassa ajorataa kavennetaan, mikä samalla rauhoittaa liikennettä. Pyöräilijän on myös helpompi siirtyä ajoradan yli, kun ajorata on kapeampi. Mikäli pyörätien ja ajoradan välissä on esimerkiksi puukaista, voidaan pyörätie kääntää kohti ajorataa jyrkemmin (kuva 132).

Suunnittelupiirros ajoradan kavennuksesta saarekkeella. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 131. Ajoradan kavennuksella voidaan helpottaa ajoradalta pyörätielle siirtymistä. Ajoradan hidasteilla ja keskisaarekkeilla voidaan parantaa siirtymisen turvallisuutta.

Saumakohdassa autoliikenteen hidastaminen parantaa turvallisuutta. Ajoradan kavennus saumakohdan läheisyydessä parantaa liittymisedellytyksiä ajoradalta pyörätielle ja toisin päin. Ajorataa voidaan kaventaa saarekkeella. Kohdalle voidaan merkitä etuajo-oikeus/väistämisvelvollisuus kohdatessa -liikennemerkit (kuva 132)

Suunnittelupiirros pyöräliikenteen ajolinjasta. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 132. Pyöräliikenne ohjataan ajoradalle selkeästi esimerkiksi reunakiven avulla. Turvallisuutta voidaan lisätä kaventamalla ajorataa saumakohdassa.

Saumakohta suunnitellaan siten, että pyöräilijä voi turvallisesti arvioida hyvän ylityshetken. Keskisaareke mahdollistaa turvallisen ylittämisen kahdessa vaiheessa. Pyöräilijän ylityspaikkaa voidaan viistää ahtaassa tilassa jonkin verran menosuuntaan, jotta kadun puolta olisi helpompi vaihtaa, mutta kuitenkin siten, että pyöräilijä ymmärtää väistämisvelvollisuutensa (kuva 133). Kohta voidaan myös suunnitella pyöräliikenteelle etuajo-oikeutetuksi.[NP1] 

Suunnittelupiirros, jossa näkyy keskisaarekkeen sijainti. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 133. Keskisaareke tekee pääsuunnan ylityksestä helpompaa ja turvallista.

Pyöräliikenteen järjestelyjen muutos

Kun suuntaisuus ei muutu, pyöräliikenteen järjestelyn muutos on usein helppo toteuttaa.

Yleensä sekaliikenteestä yksisuuntaiselle pyörätielle tai -kaistalle siirtymistä ei ole vaikea järjestää. Suunnittelussa huolehditaan, että autoliikenne ymmärtää rakenteiden ja kaistamerkintöjen avulla oikean ajolinjan. Pyörätie voi alkaa esimerkiksi kohdassa, jossa pysäköintikaista päättyy (kuva 134).

Valokuvassa näkyy, miten pyörätie alkaa samasta kohtaa, jossa pysäköintikaista päättyy.
Kuva 134. Siirtyminen sekaliikenteestä pyörätielle. Kööpenhamina, Tanska. Kuva: Niko Palo.

Pyöräilijän siirtyminen pyörätieltä ajoradalle toteutetaan turvallisesti. Pyöräilijä ei saa yllättäen ajautua autoliikenteen eteen, vaan siirtyminen turvataan reunakiven avulla tai rauhallisilla sivuttaissiirtymillä. (Kuvat 135–139.)

Suunnittelupiirros, jossa näytetään ettei pyöräliikennettä pidä ohjata ajokasitalle ilman suojaa. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 135. Pyöräliikennettä ei pidä ohjata ajoradalle (pyöräkaistalle) ilman fyysistä suojaa.
Suunnittelupiirros, jossa pyöräliikenne on ohjattu ajokaistalle ja siirtymä on suojattu. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 136. Pyöräliikenteen siirtyminen pyörätieltä pyöräkaistalle on suojattu reunakiven avulla.
Suunnittelupiirros pyöräkaistasta, joka loppuu yhtäkkiä. Päällä punainen ruksi. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 137. Pyöräkaistaa ei lopeteta äkisti, jolloin pyöräilijällä olisi vaara ajautua yllättäen suoran autoliikennevirran eteen.
Suunnittelupiirros, jossa näytetään yksisuuntaisen pyörätien ja ajokaistan yhdistyminen. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 138. Suositeltu siirryttäessä yksisuuntaiselta pyörätieltä ajokaistalle. Autoliikenne ohjataan rauhallisella sivuttaissiirtymällä sekaliikenteeseen pyöräliikenteen kanssa. Pyörätie tuodaan yleensä ensin pyöräkaistalle (10 m) ja sitten sekaliikenteeseen.
Suunnittelupiirros jalkakäytävän reunakivilinjan muutoksesta kohti kadu keskilinjaa. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 139. Mikäli tonttikadun tai paikallisen kokoojakadun nopeusrajoitus on 30 km/h tai 40 km/h, jalkakäytävän reunakivilinja voidaan muuttaa kohti kadun keskilinjaa. Sivuttaissiirto tehdään loivassa kulmassa n. 30 m matkalla.

Pyöräkaistan päättymisestä tulee olla vähintään 30 m kadunvarsipysäköinnin aloittamiseen, mikäli pysäköinti olisi pyöräilijän suoralla ajolinjalla.

Yhdistettyjen ja eroteltujen pyörätiejärjestelyjen saumakohdat linjaosuuksilla

Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä käsitellään selkeyden vuoksi pyörätienä. Jalkakäytävät osoitetaan selkeästi alkavaksi tai päättyväksi erotellun ratkaisun saumakohdassa. Linjaosuuksilla järjestelyt suunnitellaan siten, että pyörätiestä eroteltu jalkakäytävä aloitetaan ja lopetetaan ymmärrettävästi. Jalkakäytävän ja pyörätien erotteleva kiviraita tai maali- tai massamerkintä ohjataan pyörätien reunaan (kuvat 140–142).

Suunnittelupiirros jalkakäytävän rajauksesta. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 140. Jalkakäytävä rajataan selkeästi erilleen pyörätiestä. Pyörätie jatkuu selkeästi omalle puolelleen.
Suunnittelupiirros jalkakäytävän rajauksesta. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 141. Selkeä saumakohta erotellun ja yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän välillä linjaosuudella.
Suunnittelupiirros jalkakäytävän rajauksesta, päällä punainen ruksi. Asiasta tarkemmin tekstissä kuvan yläpuolella.
Kuva 142. Vaikeasti hahmotettava saumakohta. Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän keskilinjaa ei pidä jatkaa kohti jalkakäytävän ja pyörätien välistä erotteluraitaa. Myös pyörätien ja jalkakäytävän tasajakoa on vältettävä.

 [NP1]Tästä tarkemmin jatkossa kun periaatteet selviävät