Pyöräpysäköintitarpeen määrittely

Yleistä määrittelystä

Maankäytön eri toiminnot tuottavat erilaisia määriä pyöräpysäköinnin tarvetta. Seuraavien sivujen taulukoissa on annettu ohjeita tarvittavien pyöräpysäköintipaikkamäärien määrittelyyn sekä laadullisia suosituksia pyöräpysäköinnin toteuttamiseen. Ohjeet ja suositukset on laadittu sekä asemakaavoituksen että rakennussuunnittelun tarpeisiin. Mitoitusohjeet on suunnattu uudisrakentamiseen, mutta niitä voidaan soveltaa harkinnanvaraisesti myös jo rakennetussa ympäristössä.

Mitoitusohjeiden laadinnassa on ensin arvioitu eri toimintojen liikennetuotoksia ja laskettu niistä pyöräliikenteen osuus pääasiassa tavoiteosuuden (15 % syysarkivuorokautena) mukaisesti, jonka jälkeen on arvioitu tarvittavaa pysäköintipaikkamäärää. Paikkojen tarve on pääasiassa sidottu kerrosalaan mutta niitä on osittain arvioitu myös esimerkiksi oppilas- tai työntekijämäärän avulla. Etenkin lyhytaikaisen pysäköinnin arvoissa on lähdetty siitä, että vähintään noin 10 % paikoista on tyhjiä, jolloin paikan löytäminen on aina helppoa. Ohjearvojen määrittelyssä on lisäksi käytetty avuksi kotimaisia ja ulkomaisia suunnitteluohjeita.

Koska olosuhteet ja todelliset kulkutapaosuudet vaihtelevat paljon eri kohteissa, tulee jokainen kohde aina arvioida erikseen ja huomioida muun muassa sijainti kaupunkirakenteessa, saavutettavuus pyörällä ja muilla liikennevälineillä sekä pysäköityjen pyörien määrä vastaavissa kohteissa. Tarvittaessa pyöräpysäköinti voidaan toteuttaa useammassa vaiheessa ja jättää alussa laajennusvaraa tilavarauksin. Myös mahdolliset pyöräpysäköinnin yhteiskäytön tuomat edut eri toimintojen kesken on syytä arvioida.

Sisätilojen pysäköintiratkaisujen tilantarvetta arvioidessa voidaan käyttää ohjeen Polkupyörien pysäköinti ja säilytys (RT 98-11207) suosituksia sekä soveltuvin osin tämän ohjeen luvun neljä yleisten alueiden pyöräpysäköinnin mitoitusperiaatteita.

Lähteenä käytetyt julkaisut ja laskentaperusteet on esitetty ohjeen lopussa.

Taulukoiden lukuohje

Taulukoiden ”mitoitusohje” -sarakkeissa esitetyt luvut ovat vähimmäissuosituksia eli tonteilta suositellaan varattavaksi tila vähintään esitettyä pyöräpaikkamäärää varten. Toiminnoille on yleensä esitetty sekä pitkäettä lyhytaikaista pysäköintiä, joita molempia tulisi arvioida erikseen. Lyhytja pitkäaikaisella pysäköinnillä on usein toisistaan poikkeavat määrittelyt määrän, sijainnin ja laatusuositusten suhteen.

Asuinrakennukset

Mitoituksen pääperiaatteena on, että jokaiselle helsinkiläiselle tarjotaan mahdollisuus omistaa vähintään yksi polkupyörä ja säilyttää sitä asianmukaisissa tiloissa. Pyörävarastojen lisäksi asuntoyhtiöiden tulisi varata riittävästi ulkopysäköintitilaa ja telineitä asukkaita ja vierailijoita varten. Vanhojen rakennusten muutoskohteissa pyöräpaikkatarvetta on hyvä arvioida myös asuntokohtaisesti.

Opiskelija-asunnoissa voidaan käyttää samaa mitoitusperiaatetta kuin muissakin. Vanhusten erityisasumisessa voidaan käyttää niukempaa mitoitusta, mikäli osa asunnoista on tarkoitettu liikuntarajoitteisille. Myös muut erityisasumisen muodot tulee huomioida.

Pyöräpysäköinti järjestetään yleensä joka tontilla erikseen. Pyöräpysäköinti voidaan järjestää myös keskitettyyn pyöräpysäköintilaitokseen siten, ettei matka pyöräpysäköintiin muodostu kenellekään kohtuuttomaksi. Myös keskitetyssä pysäköintivaihtoehdossa on hyvä varata ulkotelineitä jokaisen sisäänkäynnin läheisyyteen. Keskitetyistä ratkaisuista ei ole tiettävästi kokemuksia Suomessa.

Pyöräpysäköintitilat tulee suunnitella siten, että käyttö on sujuvaa ja helppoa. Pyörävarasto tai -pysäköintilaitos voidaan toteuttaa siten, että osa tiloista on käytettävissä lähinnä pitkäaikaiseen säilyttämiseen ja osa päivittäiseen käyttöön. Pyöräpysäköintitiloissa tulisi varata osa tilasta erikoispyöriä ja pyörien perävaunuja varten sekä mahdollistaa pyörien huolto ja pesu.

Pysäköintitarve asumisessa

Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset

Päiväkotien osalta tulee varmistaa, että päiväkodin porttien sisäpuolelle pääsee myös erikoispyörällä tai perävaunun kanssa. Tila perävaunujen säilytystä varten voidaan varata päiväkodin pihasta.

Peruskoululaisen tulee päästä pyörällä sujuvasti koulun portille, minkä jälkeen pyöräpysäköintiä suositellaan sijoitettavaksi lähellä sisääntuloa. Tällöin pyörällä ei ole tarvetta ajaa tontin sisällä pitkiä matkoja, mikä lisää oppilaiden turvallisuutta. Jos pysäköinti sijoitetaan lähelle koulun ovia, tulee ajoyhteydet sinne olla tontillakin eroteltu muista toiminnoista. Pyörätelineet ja ajoyhteys niille tulee aina erotella selkeästi autoilla tehtävästä huoltotai saattoliikenteestä.

Oppilaitoksissa on paljon vaihtelua, minkä vuoksi tapauskohtaista harkintaa tarvitaan erityisesti isommilla kampusalueilla. Pääsääntöisesti oppilaitoksia käsitellään kuten työpaikkoja.

Henkilökunnan pysäköintiin suositellaan lukittua tai valvottua tilaa ensisijaisesti pyörävarastosta läheltä sosiaalitiloja. Samaan yhteyteen voidaan varata mahdollisuus pyörän huoltoon tai pesuun. Henkilökunnan pyöräpaikat pyritään sijoittamaan erilleen oppilaiden tai opiskelijoiden pyöräpaikoista.

Pysäköintitarve päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa

Työpaikat ja muut kohteet

Työpaikkojen osalta kyseessä on pääasiassa pitkäaikainen pysäköintitarve, jolloin pyöräpysäköintitilojen tulee olla laadukkaita ja turvallisia. Pysäköinti tulee järjestää hyvin saavutettavasti ja lähelle sosiaalitiloja. Laadukkaat pyöräpysäköintiolosuhteet voivat vähentää autopaikkojen järjestämisen tarvetta.
Mikäli työntekijämäärä on tiedossa, mitoittamiseen suositellaan käytettäväksi arvoa 1 pp/ 3 työntekijää.

Muita maankäytön toimintoja löytyy paljon ja suurin osa niistä tulee suunnitella tapauskohtaisesti. Ohjeessa ei käsitellä harvinaisia tai pyöräillen harvoin käytyjä kohteita kuten huvipuistoja tai hotelleja. Osa toiminnoista on mitoitettu asiakaspaikkojen mukaan yhtenäisempien mitoitusarvojen vuoksi.

Ohjeessa mainitsemattomien kohteiden osalta voidaan alustavaksi pyöräpaikkamääräksi arvioida noin 15 % yhtäaikaisesti kohteessa enimmillään olevien ihmisten määrästä.

Pysäköintitarve työpaikoilla ja muissa kohteissa

Päivittäis- ja erikoistavaran kaupat

Kaupat ovat hyvin laaja kokonaisuus, ja niitä on aina pienistä erikoiskaupan myymälöistä hypermarketteihin ja kauppakeskuksiin saakka. Kauppojen sijainti, koko, tyyppi, yhteys muuhun maankäyttöön ja saavutettavuus vaikuttavat hyvin paljon pyöräpysäköinnin tarpeeseen. Ohjeessa on otettu kantaa erityyppisiin kaupan toimintoihin, mutta erityisesti kauppakeskusten ja kaupan suuryksiköiden kohdalla tai useiden toimintojen ollessa lähellä toisiaan tulee pysäköintitarvetta tarkastella tapauskohtaisesti.

Pienet päivittäistavarakaupat houkuttelevat erityisesti lähellä asuvia asukkaita asiakkaikseen, jolloin kulkumuoto on todennäköisemmin kävely tai pyöräily, kun taas hypermarketit sijaitsevat usein hyvien autoiluyhteyksien varrella ja houkuttelevat erityisesti suurten kertaostosten tekoon. Erikoiskaupat sijaitsevat usein lähellä toisiaan tai muiden toimintojen yhteydessä. Tällöin yhteiset pysäköintitilat katualueella ovat usein kaupunkikuvan kannalta järkevämpi vaihtoehto kuin jokaisen kaupan irralliset pysäköintijärjestelyt, mutta saavutettavuuden kannalta hajautettu pysäköinti on luontevampaa. Myös tilaa vievän erikoistavaran kauppojen kohdalla on syytä huomioida pyöräpysäköinti, sillä niissä myydään myös pientä tavaraa ja esimerkiksi huonekaluliikkeistä voidaan usein vuokrata kuljetuskalustoa.

Päivittäistavarakauppojen kohdalla myymälöiden myyntiala ratkaisee kaupan luokittelutyypin. Ohjeessa myyntialat on muutettu likimääräisiksi kerrosaloiksi kaavalla 1 m-m2 = 1,25 k-m2.

Päivittäistavarakauppojen tyypit

Pysäköintitarve päivittäistavarakaupoissa

Pysäköintitarve erikoiskaupoissa

Joukkoliikenteen kohteet

Toimiva pyöräpysäköinti mahdollistaa sujuvien matkaketjujen luomisen ja joukkoliikenteen palvelualueen laajentamisen. Yleisesti tärkeää on minimoida kävelyetäisyys pysäköinnistä joukkoliikennevälineelle. Pyöräpysäköintiolosuhteiden parantuessa osa joukkoliikenteen vaihtajista saattaa myös siirtyä kulkemaan matkan ensimmäisen osan pyörällä. Kohteiden pysäköintitarve arvioidaan ja pyöräpysäköinnin sijoittelu suunnitellaan aina kohdekohtaisesti. Joukkoliikenteen kohteet jaetaan tässä ohjeessa karkeasti kolmeen päätyyppiin: Asemat, Merkittävät pysäkit ja Muut pysäkit.

Asemat ovat suuria kokonaisuuksia, joiden yhteydessä on usein myös paljon muita pyöräpysäköinnin tarvetta lisääviä toimintoja. Asemat ovat kaukoja lähiliikenteen kannalta tärkeimpiä liikennepaikkoja ja niihin tullaan pitkänkin

matkan päästä. Asemien pyöräpysäköinti voidaan hajauttaa eri saapumissuunnille tai keskittää ainakin osa pyöräpysäköinnistä pyöräpysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitokset mahdollistavat parhaiten erilaisten pyöräpalveluiden ja valvotun pyöräpysäköinnin tarjoamisen.

Merkittävät pysäkit ovat pienempiä kohteita, joissa joukkoliikennelinjojen vuorovälit ovat tiiviitä ja joissa on usein mahdollisuus vaihtaa sujuvasti joukkoliikennelinjalta tai -välineestä toiseen. Pyöräpysäköinti voi paikoitellen olla hyvinkin tärkeä liityntämuoto.
Muita pysäkkejä ovat linja-auto tai raitiovaunupysäkit, jotka ovat usein parhaiten saavutettavissa kävellen. Tällöin pyöräpysäköinnin rakentaminen ei usein ole välttämätöntä. Osalla pysäkeistä pyöräpysäköinnille voi kuitenkin olla kysyntää.

Pysäköintitarve joukkoliikenteen kohteissa

Huomioitavia asioita liittyen taulukkoon 11:

Kaupunkipyöräjärjestelmän vaikutukset, mahdollisuus kuljettaa pyörää joukkoliikennevälineessä, joukkoliikennelinjan kanssa rinnakkaiset pyöräväylät, tilanpuute erityisesti pysäkeillä, satunnaiset käyttäjät tai turistit, pyörävarkaudet ja ilkivalta, sosiaalinen turvallisuus, suuri kausivaihtelu, nk. asemapyörät, muut fyysiset tai mobiilipalvelut pyöräilijöille