Kaksisuuntaisen pyöräliikenteen järjestelyt liikennevalottomissa risteyksissä

Liikennevaloton tonttikadun risteys

Yleensä liikennevalottomat risteykset ovat pää- tai kokoojakadun ja tonttikadun risteyksiä. Tonttikatujen risteyksiä suunniteltaessa harkitaan, jatketaanko pyörätie ja jalkakäytävä sivusuunnan yli katkeamattomana (kuvat 134–136) vai suunnitellaanko risteykseen suojatie sivusuunnan kohdalle (kuva 119).

Liikennevalottomien risteysten liikenneturvallisuuden parantamiseksi jalkakäytävä ja pyörätie jatketaan yleensä korotettuna sivusuunnan yli. Sivusuunnan yli jatkettu jalkakäytävä rauhoittaa liikennettä ja parantaa turvallisuutta. Se myös ohjaa liikennettä pysymään pää- ja kokoojakaduilla. Tonttikaduilla on tyypillisesti vähän liikennettä, ja niiden liikennettä pyritäänkin rauhoittamaan. Jalkakäytävän ja pyörätien välissä voi olla tasoero tai ne voivat olla samassa tasossa riippuen linjaosuuden ratkaisuista.

Esimerkkikuva Tukholmasta, jossa näkyy sivusuunnan yli jatkettu pyörätie. Aiheesta tarkemmin tekstissä ennen kuvaa.
Kuva 119. Sivusuunnan yli jatkettu pyörätie ja jalkakäytävä. Tukholma. Kuva: Jari Aho.

Liikennevalottomissa risteyksissä jalankulkijan odotusalueen tilan tarve riippuu pääsuunnan ylitysmahdollisuuksista. Mitä vilkkaampi pääsuunta on ylitettävänä, sitä todennäköisempää on, että jalankulkija jää odottamaan vuoroaan ajoradan viereen. Odotustila pyritään suunnittelemaan kaksisuuntaisen pyörätien viereen. Yleensä jos linjaosuuden poikkileikkauksessa on pysäköinti- tai puukaista, voidaan jalankulkijan odotusalue suunnitella risteykseen hyvin (kuva 120).

Suunnittelukuva, johon on piirretty sivusuunnan yli jatkuva jalkakäyätävä. Aiheesta tarkemmin tekstissä ennen kuvaa.
Kuva 120. Sivusuunnan yli jatketun jalkakäytävän leveys on yleensä vähintään 5 metriä. Kapeampi korotettu osa olisi jalankulkijalle epämiellyttävä ja tietyille akselivälin autoille ongelmallinen.

Sivusuunnan ylijatkettu rakenne ei aina ole mahdollinen, esimerkiksi raitiokiskojen vuoksi. Tällöin rakenteet tehdään muutoin turvallisiksi ja selkeiksi mm. minimoimalla risteysgeometria autoliikenteen osalta (kuva 122).

Suunnittelukuva, jossa on havainnollistettu rautatiekiskot ja tonttikadun risteyksessä oleva suojatie. Aiheesta tarkemmin tekstissä ennen kuvaa.
Kuva 121. Tonttikadun risteyksessä sivusuunnalla voi olla suojatie, mikäli esimerkiksi raitiovaunukiskot sitä edellyttävät.

Mikäli jalankulkijan laadukkaaseen odotusalueeseen ei voida järjestää riittävästi tilaa, voidaan jalankulkijan pääsuunnan ylitys ilman odotusaluetta (kuva 122). Yleensä tämä järjestely ei sovi vilkkaan pääsuunnan suojatien yhteyteen, koska jalankulkija pääsee harvoin pääsuunnan yli ilman odotusta. Odottava jalankulkijamassa kerääntyy erotuskaistalle ja pyörätielle. Suojatien yhteyteen tulisi pyrkiä muodostamaan jalankulkijan odotusalue. Kaksisuuntainen pyörätie voi kaventua suojatien kohdalla (min. 2,2 m).

Suunnittelukuva, jossa ei ole jalankulkulkijoiden odotusaluetta. Aiheesta tarkemmin tekstissä ennen kuvaa.
Kuva 122. Mikäli pääsuunnan ylittävää jalankulkua on vähän eikä odotusaluetta voi rakentaa, jalankulkijoiden odotusalue voidaan jättää pois.

T-risteysten erityiskysymykset liikennevalottomissa risteyksissä

Suunnittelussa tulee varata riittävä tila pääsuunnan ylitystä odottavalle pyöräilijälle, jottei hän jää suoraan jatkavien pyöräilijöiden eteen. Pääsuunnan keskikorokkeet edesauttavat turvallista kadun ylitystä. Pyöräilijä voi ylittää kadun kahdessa vaiheessa (kuva 138).

Kaksisuuntaisilla järjestelyillä pyöräilijä voi saapua kummasta tahansa suunnasta pääsuunnan ylityskohtaan. Siksi odotustila on yleensä kohtisuorassa pääsuuntaa vastaan (kuva 123). Odotusalueet pyritään mitoittamaan riittäviksi tapauskohtaisesti. Luiskan leveys on yleensä noin 2,5–3 m.

Keskisaarekkeet jaksottavat myös pyöräliikenteen ylityksen, vaikka pyöräliikenne ei kulkisi keskisaarekkeiden kautta. Jos sivusuunnan katu on kapea tai vähäliikenteinen, yksi luiska yleensä riittää. Jos sivusuunnan ajorata on leveä, harkitaan kahta erillistä luiskaa sivuhaarattomalla puolella. Kun pääsuuntaa ei ole turvallista ylittää keskisaarekkeiden välistä, järjestään pääsuunnan ylitys keskisaarekkeen kautta kulkevaksi. Tällöin huolehditaan mahdollisimman hyvin esimerkiksi pintamateriaaleilla, ettei pyöräliikenne ohjaudu sivusuunnan jalkakäytävälle.

Suunnittelukuva, jossa odotustila on kohtisuorassa pääsuuntaa vastaan keskisaarekkeiden välissä. Aiheesta tarkemmin tekstissä ennen kuvaa.
Kuva 123. Pääsuunnan ylitys ylittäminen keskisaarekkeiden välistä.