Pysäkkijärjestelyt

Matkustajat, pyöräliikenne ja pysäkit

Pysäkkiratkaisuja suunniteltaessa on huomioitava bussimatkustajien, pyöräliikenteen ja bussien määrä. Samanlainen pysäkkijärjestely voi olla erinomainen yhdessä paikassa ja toisessa paikassa erittäin heikko. Pysäkkijärjestelyt on jaettu yksi- ja kaksisuuntaisiin järjestelyihin, koska pysäkkien suunnittelu eroaa sen mukaan, lähestyykö pyöräliikenne pysäkkiä yhdestä vai molemmista suunnista.

Pyöräliikenne ohjataan ensisijaisesti pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän välistä pyörätietä pitkin siten, että mahdollinen bussikatos on odotusalueella. Tämä sopii kaikkiin liikenneympäristöihin ja on laadukkaasti toteutettuna turvallinen.

Pyöräliikenteen ja jalankulun erottelu jatkuu katkeamattomana pysäkin kohdalla. Myös mahdollinen pyörätien ja jalkakäytävän tasoero jatkuu pysäkin kohdalla. Jos pyörätien ja jalkakäytävän välissä on tasoero eikä pysäkkialueelle pääsyä ole ohjattu suojatiekohtiin kaiteella, luiskataan reunatuki koko pysäkkialueen matkalla.

Pysäkkikatos sijoitetaan odotusalueelle vähintään 0,3 metrin päähän pyörätien reunasta. Jotta jalankulkijat eivät vahingossa tai varomattomasti astu pyörätielle, pysäkkikatoksen jatkoksi rakennetaan kaide. Kaide alkaa bussin saapumissuunnasta katsottuna 6 metriä ennen pysäkkikatosta ja jatkuu 3 metriä katoksen jälkeen. Yksisuuntaisella pyörätiellä kaide on vain katoksen jälkeen. Kaidetta ei yleensä rakenneta, jos pysäkkikatosta ei ole tai se sijaitsee muualla kuin odotusalueella.

Pysäkkisyvennys toteutetaan, jos odotusalueen, pyörätien ja jalkakäytävän järjestelyistä voidaan tehdä turvallisia. Jos näin ei ole, on käytettävä ajoratapysäkkiä. Kaavoitusvaiheessa on kiinnitettävä huomiota pysäkkien sijainteihin. Laadukas pysäkki ei yleensä mahdu peruspoikkileikkauksiin, ilman että katualue levenee pysäkin kohdalla (kuva 66).

Pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän väliin merkitään suojatie, jos odotustila suojataan kaiteella koko matkalta ja pyörätien ylittämiseen on yksiselitteiset kohdat. Mikäli odotustilan ja jalkakäytävän välillä ei ole kaiteella tai muulla rakenteella osoitettuja pyörätien ylityspaikkoja, jätetään suojatiet merkitsemättä.

Yksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt

Pyörätie rakennetaan ensisijaisesti pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän väliin (kuva 67). Ohjaamalla pyöräliikenne pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän välistä vältytään bussin matkustajan ja pyöräilijän välisiltä konflikteilta kyytiin nousu- ja poistumistilanteissa. Pysäkin kohdalla on huolehdittava asianmukaisesta jalankulun ja pyöräliikenteen erottelusta ja järjestelyjen selkeydestä siten, että osapuolille ei synny vaaratilanteita.

Kun pysäkkisyvennys on tarkoituksenmukainen ratkaisu, kiinnitetään erityistä huomiota pyöräliikenteelle aiheutuviin sivuttaissiirtymiin. Linjaosuudella kaarteen suositeltu kääntymiskulma on 10 astetta ja enintään 20 astetta sekä kaarresäde välillä R = 20–40 m (kuva 68).

Pyörätie voidaan rakentaa ajoradan viereen rakennettavan nousu- ja poistumistilan ja jalkakäytävän väliin. Pysäkin odotustila sijaitsee jalkakäytävällä. Tässä ratkaisussa mahdollinen pysäkkikatos rakennetaan jalkakäytävälle katualueen reunalle. Mikäli katos ei mahdu jalkakäytävälle, tulee neuvotella, voidaanko katos sijoittaa katualueen ulkopuolelle siten, että jalkakäytävälle jää riittävä tila jalankulkijoille ja kunnossapidolle. Nousu- ja poistumistilaa käytetään lähtökohtaisesti vain ajoratapysäkeillä.

Ajoradan ja pyörätien väliin rakennetaan nousu- ja poistumistila, johon bussimatkustajien on tarkoitus siirtyä vasta kun bussi on lähestymässä (kuva 69). Nousu- ja poistumistila ajoradan vieressä parantaa bussista poistuvien matkustajien ja pyöräliikenteen turvallisuutta. Osapuolet näkevät toisensa ennakkoon ja voivat varautua toistensa aikeisiin. Pyörätien kavennuksella ja materiaalivalinnoilla pyritään siihen, että pyöräilijöiden tilannenopeus olisi sopiva ja pyöräilijät eivät ohittaisi toisiaan pysäkin kohdalla. Nousu- ja poistumistila on yleensä noin 1,5 m leveä. Pyörätien minimileveys on nousu- ja poistumistilan kohdalla 1,25 m.

Nousu- ja poistumistila erotellaan pyörätiestä yleensä melko tasaisella kiveyksellä (kuva 70). Parhaimmin toimivat sellaiset materiaalit, joiden yli pyöräilijät eivät mielellään aja. Ratkaisu soveltuu parhaiten sellaisen tasoerotellun pyörätien yhteyteen, jossa pyöräilijä ei voi väistää jalankulkijaa, vaan joutuu hidastamaan ja antamaan jalankulkijalle ylitysvuoron. Jos pyörätie ja jalkakäytävä ovat samassa tasossa, pyöräilijä saattaa ohittaa bussiin aikovat matkustajat jalkakäytävän kautta.

Kun pyöräliikenne on ajoradalla, vältytään kokonaan bussimatkustajan ja pyöräilijän välisiltä konflikteilta. Pyöräkaista ohjataan yleensä pysäkkisyvennyksen ohi (kuva 71). Sekä pyöräkaistan että viereisen ajokaistan käyttäjät väistävät pysäkiltä lähtevää linja-autoa.

Tilan puutteessa voidaan harkita pyöräliikenteen ohjaamista samaan tilaan pysäkillä pysähtyvän bussin kanssa. Kadun liikenteen tulee olla riittävän rauhallinen ja bussiliikennöinnin vähäistä. Ohjeellinen enimmäismäärä liikennöiville busseille on noin 10 vuoroa huipputunnissa. Nopeusrajoitus voi olla enintään 40 km/h. Pyöräkaista linjataan suoraan siten, että bussin kuljettaja ymmärtää pyöräilijän etenevän syvennyksen läpi. Pyöräilijälle ei suunnitella sivuttaissiirtymiä tai kaarteita tällaisessa ympäristössä. Sivuttaissiirtymät on tehtävä linjaosuudella 10–20 m ennen pysäkkialuetta. Pysäkille saapuessaan bussi on väistämisvelvollinen pyöräilijään nähden. Kun bussi lähtee pysäkiltä, pyöräilijä väistää bussia. Pysäkkitila voi olla syvennyksessä tai ajoratapysäkkinä (kuvat 72 ja 73).

Mikäli pyöräliikenne on linjaosuudella esimerkiksi pyöräkaistalla ja bussipysäkki katkaisee pyöräkaistan, tulee huolehtia siitä, että pysäkkiä ei käytetä kuljettajan vaihtoon, ajantasaukseen, kaukoliikenteeseen (matkalaukut ruumassa), taksiasemana, tilausajoon tms. muuhun viipymistä aiheuttavaan toimintaan. Pysäkillä pysähtyvien bussien määrä myös tulee olla vähäinen, max 8 – 10 vuoroa/huipputunnissa. Pysäkin tilaan ei myöskään osoiteta mihinkään kellon aikaan toimintoja, joka poikkeaa normaalista lyhytkestoisesta pysäkkitoiminnasta.

Kaksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt

Kaksisuuntaisia pyöräliikenteen järjestelyjä ei voi yhdistää muun ajoneuvoliikenteen kanssa ajoradalle. Kaksisuuntainen pyöräliikenne pyritään ohjaamaan pysäkkialueen ohi pysäkin odotustilan ja jalkakäytävän välistä (kuva 74). Ohjaamalla pyöräliikenne pysäkin takaa vältytään bussimatkustajan ja pyöräilijän välisiltä konflikteilta bussiin nousu- ja poistumistilanteissa.

Etenkin kun tarkoituksenmukainen ratkaisu on pysäkkisyvennys, kiinnitetään erityistä huomiota pyöräliikenteelle aiheutuvien sivuttaissiirtymien asianmukaiseen järjestämiseen. Linjaosuudella kaarteen suositeltu kääntymiskulma on 10 astetta ja enintään 20 astetta sekä kaarresäde välillä R = 20–40 m (kuva 75).

Kaksisuuntainen pyörätie voidaan ohjata pysäkin nousu ja poistumistilan ja jalkakäytävän välistä (kuva 76) vain, jos pysäkkiä käytetään erittäin vähän. Tällöinkin järjestelyjen tulee olla selkeät. Pyörätie jatketaan pysäkin läpi katkeamattomana, ja se voidaan merkitä punaisella asfaltilla turvallisuuden parantamiseksi. Nousu- ja poistumistila pyritään varaamaan pyörätien ja ajoradan väliin. Mahdollinen katos sijoitetaan katualueen reunalle. Ratkaisua käytetään vain pakottavassa tarpeessa ja ilman bussisyvennystä.