Kaksisuuntaiset pyöräliikenteen järjestelyt liikenneympyröissä
Pyöräliikenteen kiertotila 5 metrin etäisyydellä
Pyöräliikenteen kiertotila suunnitellaan ympyrän muotoiseksi. Yleensä pyöräliikenteen kiertotila ja pyörätien jatkeet suunnitellaan 5 metrin etäisyydelle moottoriajoneuvoliikenteen kiertotilasta. Liikenneympyröitä suunniteltaessa on hyvä jo aikaisessa vaiheessa ottaa huomioon pyöräliikenteen tarvitsema tila liikenneympyrässä. Liikenneympyrässä tulosuuntien väliin ajoradan ja katualueen rajan väliin tarvitaan vähintään noin 10–11 m tilaa, jotta pyöräliikenteen kiertotila voidaan suunnitella ympyrän muotoiseksi 5 metrin etäisyydelle ajoradasta (kuva 124).
Moottoriajoneuvoliikenteestä eroteltu kiertotila voidaan erotella myös jalankulusta rakenteellisesti esimerkiksi tasoerolla. Kun jalankulku on eroteltu laadukkaasti, voidaan saavuttaa esteettömän ympäristön laatutavoitteet.
Suunnittelussa voidaan harkita, onko liikenteen vilkkauden puolesta mahdollista suunnitella pyöräliikenteen kiertotila ympyrän muotoiseksi esimerkiksi 3 metrin päähän ajoradasta. Pyöräliikenteen kiertotila voi myös olla hiukan soikea, mikä mahdollistaa sen, että esimerkiksi tonttikatuja ylittävät pyörätien jatkeet ja suojatiet ovat hiukan lähempänä moottoriajoneuvoliikenteen kiertotilaa kuin esimerkiksi kokoojakatujen pyörätien jatkeet ja suojatiet. Tässä tapauksessa liikenneympyrän saapumissuuntien korottamista tulee harkita turvallisuuden edistämiseksi.
Usein liikenneympyröihin yhdistyy myös rauhallisia sekaliikennekatuja. Pyöräliikenteen jatkuvuus myös näihin suuntiin huomioidaan suunnittelussa. Ajoradan reunan ja keskisaarekkeiden reunakivilinjausta pyöristetään siten, että pyöräliikenteen kiertotilasta pääsee ongelmitta jatkamaan sekaliikennekadulle ja päinvastoin (kuva 125). Jalankulkijalle osoitetaan odotustila pyörätien ja ajoradan väliin. Jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan materiaalien tai tasoeron avulla siten, että esteettömyyden ja pyöräliikenteen tavoitteet voivat täyttyä.
Pyöräliikenne suunnitellaan kaksisuuntaiseksi koko liikenneympyrän alueelle, vaikka esimerkiksi pääsuunnalla olisi pyörätie nykytilassa vain toisella puolella katua. Tällä turvataan looginen pääsy myös sivusuuntien tonttikaduille. Poikkeuksena ovat yksittäiset kohteet, kuten tunnelien suuaukot, joiden edustalle pyörätien jatketta tai suojatietä ei voida rakentaa turvallisuuden vuoksi.
Liikenneympyrän korottaminen tai hidasteet saapuvalle ja poistuvalle moottoriajoneuvoliikenteelle parantavat turvallisuutta, kun pyöräliikenne on kaksisuuntaista liikenneympyrässä. Auton kuljettaja mieltää tyypillisesti liikenneympyrät yksisuuntaisiksi eikä välttämättä ennakoi epäloogisesta suunnasta lähestyviä pyöräilijöitä.